Songran festivaali & Sakaeratin kansallispuisto

SONGKRAN FESTIVAL 

Thaimaalainen uusivuosi Songkran tarkoittaa käytännössä vesisotaa koko Thaimaan kesken!! Aivan kaikki olivat kaduilla vesipyssyineen toivottamassa toisilleen hyvää uutta vuotta! Perinteenä on, että kun kastelet henkilön, toivotat näin hyvää uutta vuotta. Tämä oli kuulemani mukaan niin mahtava tapahtuma, että se oli siis koettava täällä tapahtuman keskipisteessä Bangkokissa, Khao San Roadilla.

Lähdimme kohti vesisotaa Antin, Riston, Annin ja Janin kanssa. Ihmisiä oli aivan jumalaton määrä. Kastuimme taksista poistuttuamme ensimmäisen minuutin aikana aivan läpimäriksi. Meillä oli tietenkin myös omat vesipyssyt mukana ja annoimme toki samalla mitalla takaisin. Ihmiset olivat todella iloisia, nauroivat, hymyilivät eikä kukaan näyttänyt hapanta naamaa, paria länkkäri lukuunottamatta. He eivät ilmeisesti olleet tieneet tästä pikkuisesta tapahtumasta ja kastuivat rinkkoineen päivineen, kun saapuivat pahaa aavistamatta Khao San Roadille etsimään majoitustaan. Tuli mieleen, että Suomessa tällainen ei varmaan ikinä onnistuisi, olisi aivan liikaa vali-vali- ihmisiä ja liian kylmä keli myös.

Janin kanssa vesipyssy ostoksilla!

Khao San Road oli aivan täynnä vesisotaa! Ainut paikka missä uskalsi puhelimen ottaa pois "vedenpitävästä" pussista oli baari tai kauppa.

Lavoilta suihkutettiin vettä ohikulkevien niskaan ja katujen varsilta jengi heitti sangollisia aivan jääkylmää vettä niskaan. Vesipyssyjen täyttö maksoi 10 bth eli 20 eurosnt. Katu oli niin täynnä ihmisiä, että eteenpäin liikkuminen oli paikoin tosi vaikeaa.

Juu u, ei pelkästään vettä vaan myös savea. Mutta sehän tarkoittaa uuden vuden toivotusta, jos kastelee toisen tai sivelee kasvoja mudalla.. Huippi meininki oli!

Game is ON!

Team number one! Risto, Jani, minä, Antti ja Anni.

Vesisota jatkui tuktukin kyydissä matkalla kämpille!

Olimme Khao San Roadilla kaksi päivää ja maanantaina jatkoimme myös Royal Club Avenuelle, kadulle, josta oli tehty yksi iso baari. Sisäänpääsy oli 400 bth eli 10 €, johon sisältyi 1 Smirnoff Ice. Siellä oli niinikään hirmuisesti ihmisiä ja todella hyvät bileet käynnissä. Tännekin otimme Janin kanssa vesipyssyt mukaan ja se kannatti! Täysi sota käynnissä myös siellä. Puoli neljältä tuli yllätykseksi valomerkki, ja pian tämän jälkeen alkoi satamaan aivan kaatamalla. Bangkokissa ei siis ole satanut ainakaan 3 kuukauteen ja nyt juuri Songkranin aikaan alkoi sadekuurot

Pojjaat iltapalalla. Seven eleven oli auki 24/7 ja sieltä sai mm. voileipiä, jotka he lämmittivät voileipägrillissä.

En näemmä ottanut yhtään kuvaa itse Royal Club Avenuen bileistä, mutta vesisota tosiaan jatkui sielläkin ja bileitten jälkipyykkiä näkyy kuvassa.

Jania ja Anttia kävi nukuttamaan..

Time to go home.

Antin kanssa Mo Chitissä puistossa, Bangkokissa ajelemassa polkuveneellä!

Samainen puisto, vesi ei ollut aivan kirkasta..

Saman viikon perjantaina päätimme lähteä Antin kanssa Thai-kokkauskurssille. Valmistimme green curryä, pad thai:n (nuudeli-kana-mättö), tom yum (tulinen ja erittäin maukas keitto) ja jälkiruoaksi oli mango with sticky rice. Päivä alkoi markkinakierroksella paikallisella ”torilla”, jossa kokki näytti meille ruokiin käytettäviä ainesosia, lähinnä kasviksia. Lysti kesti noin neljä tuntia keskipäivästä alkaen Silom Soi kokkikoulussa Bangkokin keskustassa ja maksoi kokonaiset 1000 bth eli 20 euroa. Ei paha. 

Kokkauskurssimme kokki esitteli meille ensiksi eri chililajikkeita.

Sitten kaikennäköisiä muitakin rehuja, ihan meillekin tuttuja kasviksia kuten porkkanaa ja sipulia nääs!

Sitten oli vähän vieraampia rehuja, mitä meillä päin ei taida kasvaa. Todella hyvä tuoksu niistä kyllä lähti. Kuvat on ihan tärähtäneitä, kun ei tuo meidän kokki pysynyt hetkeäkään paikallaan..

Ruoka-ainekset piti pestä ja asetella kauniisti esille.

Kookosmaidon tekoa. Raastetaan kookoksen "lihaa" kuppiin lattialla olevalla raastimella, ja laitetaan ne siivilään jonka läpi siitä puristellaan neste eli kookosmaito läpi.

Ryhmäpose!

Mausteita ruokalajeihin. Vähän enemmän kuin Suomessa, eikös?

Tom yum- soppa tulella!

Tom yum - tein ihan itse.

Antti ja minä kokataan pad thai:ta.

Pad Thai-annos. Nam!

Kokkauskurssin jälkeen lähdettiin käymään maailmanpyörällä, joka oli joenrannassa. Sen vieressä oli myös tosi kivat markkinat, mutta sain hillittyä ostohimoni. Maailmanpyörä maksoi 250 bth eli 5,5 € eikä ollut kyllä hintansa arvoinen, joen näkymää kannattaa enenmmin mennä ihailemaan vaikkapa Lebuan towerissa. Mikä jäi kyllä itseltä käymättä tällä kertaa. Hang over 2-  leffan yksi kohtaus on kuvattu Lebuanilla.

Bangkokin liikennettä.

Varasin lennot Filippiineille pääkaupunkiin Manilaan ja lähtö olisi kivasti vappuaattona 30.5. Jani oli lähtenyt Filippiineille ennen minua jo heti Songkranin jälkeen. Ennen lentoa tulisi tehdä kaksi viimeistä tenttiä tiistaina sekä tyhjentää dormihuoneeni kampukselta. Eksyin Filippiineille lähtöä edeltävänä viikonloppuna aivan sattumalta erään AIT:llä opiskelevan thaimaalaisen pojan ja hänen ystäviensä mukaan Sakaeratin kansallispuistoon ja siellä sijaitsevaan ympäristöntutkimuslaitokseen. Tämä paikka sijaitsi n. 3 tunnin ajomatkan päässä Bangkokista. Lähtö oli määrä olla lauantai-aamuna klo 6.00 minivanilla ja edeltävänä iltana sattui olemaan minun läksiäiseni AIT:n kavereiden kanssa. He olivat kyllä huipputyyppejä, kaikkea hyvää heille.

Dusit oli aivan mahtava ja kokkasi meille kaikille, eikä meinannut ottaa edes rahaa vastineeksi raaka-aineista. Söimme Umaman asunnolla ja lähdimme siitä käymään baarissa, en tiennyt että niin lähellä AIT:tä oli yökerho. Tästä johtuen seuraavan aamun herätys oli melkoisen rapsakka. Mutta hauskaa oli! Onneksi emme hirveästi rehkineet Sakaerat-retkellä, sillä oli aivan tajuttoman kuuma ilma, +40 ja kosteaa kuin firman pikkujouluissa. Olimme siellä lauantaista sunnuntaihin ja tämä thaimaalainen kaverini, jota kutsuin Boom:ksi, ja muut olivat todella ystävällisiä ja vieraanvaraisia!

Dusit kokkasi melkoisen illallisen! Kanaa, kalaa kasviksia, kastiketta mmm..

Ojash, Melinda ja Benz klubilla.

Jack vesiputouksella.

Jack oli tämän thaimaalaisen ystäväni kanadalainen ystävä 10 vuoden takaa.

Thaimaalainen ystäväni AIT:ltä: Potchara Sumetha-aksorn, jota kutsuimme Boom:ksi.

Aivan valtaisa riikinkukko ja ääni oli vielä valtavampi.

Tuonne buddhan luokse me kiivettiin.

Ja maisemat olivat näyttävät.

Nättejä kukkia.

Kelloja piti kilistellä, jolla ajettiin pahat henget pois.

Dairy home nimisessä paikassa syötiin lounas lauantaina. Paikka oli laitettu todella nätiksi.

Dairy Home oli aivan mahtava ja parhaita ruokapaikkoja ikinä. He kasvattivat suurimman osan ruoassa käytettävistä raaka-ainesta itse farmillaan ja ruoka oli todella maukasta. En edes muista mitä kaikkea he tilasivat pöytään, mutta nälkä ei jäänyt ja he tarjosivat koko lystin. 

Pöydässä oli montaa eri ruokalajia.

Vodka & Lime-jäätelö.. hmm.

Rasberry beer. Samaisessa ravintolassa oli melkoisen erikoisia jäätelömakuja.

Ympäristöntutkintalaitoksella oli myös opetusta ja esimerkiksi ruokasalin katto oli vuorattu kokonaan lasten piirrustuksilla.

Meni se yli tuonkin.

Kenellä on isoin putki..?

Tuonne me kiivettiin..

Koska haluttiin nähdä sademetsän puiden yläpuolelle! Prerthi, Jack ja minä.

Näkymä oli kiipeämisen arvoinen.

Bongattiin myös Thaimaan kansallislintu, minkä piti olla harvinainen näky. Me jopa näimme sen lentävän ja se istuskeli tuossa oksalla ties kuinka kauan, aivan kuin olisi poseerannut meille.

Tuolla me nukuttiin, tuntui aivan rippileiriltä. Lauantai-iltana menimme about 10 aikaan illalla katsomaan tähtiä metsäaukealle. Makailimme siinä pressun päällä muutaman tunnin ja tuijottelimme tähtiä, aikalailla erilainen lauantai-ilta kuin normisti.

Ja sunnuntaiaamunakin piti herätä klo 6.00 bongaamaan lintuja.. Ei ole muuten mitään helppoa hommaa huomata sellaisia pieniä pisteitä puiden seasta 100 metrin päästä.

Kätevää - limsatölkeistä tehtyjä juomakuppeja.

Kasvimaata.

Vähän kuivempaa sademetsää, en muista mikä tämän metsävyöhykkeen nimi oli, mutta sademetsää kuitenkin.

Ruoanlaittoa metsässä. Papaija salaatti valmistui tuossa isossa kupissa.

Meillä oli lounas keskellä metsää! Aika mukava piknikki. Oikealla kuvassa istuu Dejesh, joka on AIT:n virallinen valokuvaaja. Hänellä oli melkoisia tarinoita kotimaastaan Intiasta, korruptiosta ja kastijaosta jne.. Todella mielenkiintosta.

Päivän päätteeksi henkilökunta vielä laittoi meille perinteistä thaimaalaista välipalaa. Pähkinöitä, kookosta, sipulia, chiliä, juustoa ja kastiketta käärittynä johonkin lehteen (vähän kuin basilika mutta ei ihan). Yllättävän hyvää.

Korkeita puita, vähän erinäköisiä kuin kotona.

Samdinan kanssa viimeistä kertaa ilallisella AIT:llä. Tulen niin ikävöimään noita ruokia, tuossakin kana-kookoskeitto 1,2 euroa.

Kokeet ohi ja matskut joutui  "ikävä kyllä" heittämään pois.. eihän niitä kukaan käy Suomeen asti raahaamaan.

Sunnuntaina kävimme Samdinan kanssa vielä syömässä illallista kun palasin Sakaeratista ja sitten olikin maanantaina luettava tiistain tentteihin. Mielessä oli kuitenkin jo melko vahvasti tuleva reissu Filippiineille. Siitä seuraavassa päivityksessä!